Asiantuntijan vinkit hyvään sisäilmaan: Näin parannat kotisi ilmanlaatua itse!
Puhdas sisäilma on tärkeää niin terveydelle kuin viihtyvyydellekin, mutta miten sen laatua kannattaa tarkkailla? Pyysimme asiantuntijalta parhaat keinot sisäilman parantamiseen.
Tutustu valikoimaanHyvä sisäilma on Suomessa erityisen tärkeää, sillä pimeys ja kylmyys pitävät meitä sisätiloissa lähes ympäri vuoden. Myös sääolosuhteiden vaihtelut kylmästä kuumaan asettavat omat haasteensa, sillä välillä kaipaamme lisää lämpöä huoneisiin, välillä taas huhkimme hellettä ikkunat auki.
Sisäilman vaikutus terveyteen on kiistaton, sillä huono ilmanvaihto, väärä lämpötila ja ongelmat kosteustasapainossa aiheuttavat muun muassa hengitysvaikeuksia, päänsärkyä ja uniongelmia. Pitkään jatkuneina ne voivat jopa kroonistua ja aiheuttaa muun muassa astmaa. Siksi sisäilmaa ja omia aistimuksia on hyvä havainnoida aina silloin tällöin.
– Usein ensimmäisenä tulee hengitysoireilua, tai ihon ja silmien ärsytystä, mutta oireet voivat olla hyvin monenlaisia riippuen siitä, mikä sisäilmaan vaikuttaa, kertoo Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.
Sisäilman laatua kannattaa tarkkailla
Sisäilmaongelmat huomaa usein ihan jo aistinvaraisesti, mutta sen mittaamiseen tarkoitettuja laitteita voi hyödyntää sekä huoneilman seuraamisessa että ongelmien havaitsemisessa. Esimerkiksi sisälämpötilan seuraaminen kannattaa ympäri vuoden, sillä sekä liian lämmin että liian kylmä huoneilma ovat ongelmallisia. Ijäs vinkkaa mittaamaan myös huoneilman kosteutta ilmankosteusmittarilla jos tuntuu, että sisäilman kosteustasapainossa on ongelmia.
Hyvä sisäilman kosteusprosentti on Ijäksen mukaan lämmityskaudella 20–45. Kesällä sisäilman kosteus vaihtelee normaalisti ulkoilman kosteuden mukaan, jolloin se voi olla 50–70 prosentin välillä. Kesäaikaan runsas kosteus ei aiheuta ongelmia rakennuksille, sillä kosteuspitoisuus on korkeampaa kaikkialla. Mutta talvella, kun ulkona on kuivaa sisätiloissa ei saisi olla liian kosteaa, jotta se ei tiivisty pintoihin ja aiheuta kosteusvaurioriskiä.
– Sisäilman kosteusprosentin mittaaminen kannattaa aina ennen ilmankostuttimen hankkimista, jotta ei mennä ojasta allikkoon, sillä liika kosteuskin on huono asia, Ijäs kertoo. – Etenkin talvikaudella, jolloin sisäilma usein on kuivempaa, liiallinen kosteus voi aiheuttaa kosteusongelmia.
Ijäs kehottaa suosimaan sisäilmankostuttimissa kuumahöyrystäviä laitteita, jotta vesihöyryn mukana huoneilmaan ei pääse nousemaan epäpuhtauksia. Myös hajusteettomuus on hyvä huomioida.
– Emme myöskään suosittele liian äänekkäitä laitteita, jotta niitä voi pitää päällä yöaikaan, Ijäs toteaa. – Ilmanpuhdistimissa helppokäyttöisyys on tärkeää, jotta laitteesta muistaa huolehtia ja vaihtaa suodattimet riittävän usein.
Sisäilmaongelmista ei kuitenkaan yleensä ole huolta, jos tietää, mikä on sisälämpötila, ilmanvaihto toimii ja siitä huolehditaan oikein, eikä ilma tunnu tunkkaiselta.
– Aistinvaraiset huomiot ovat ensisijaisesti tärkeimpiä, Ijäs muistuttaa.
Näin parannat sisäilmaa itse
Hyvä sisäilma on paljon myös asukkaista kiinni: esimerkiksi runsas kemikaalien käyttö päivittäisen siivouksen yhteydessä ja toisaalta taas siivoamisesta luistaminen vaikuttavat hengitysilmaan. Sisäilman laatuun vaikuttavat kuitenkin myös kodin pintamateriaalit, kuten maalit ja huonekalut. Sitä kaikki eivät muista aina ajatella.
– Kehotan valitsemaan joko hajusteettomia tai vähäpäästöisiä, M1-merkittyjä materiaaleja. Silloin ainakin on pienempi riski sille, että materiaaleista tulisi sisäilmaan turhia päästöjä, Ijäs kertoo.
Ilmanvaihtokanavien ja -laitteiden säännöllinen puhdistus ja suodattimien vaihto on tärkeä osa toimivaa ilmanvaihtoa. Jos kotia tuuletetaan runsaasti, on hyvä huomioida myös kadulta tulevat saasteet.
– Jos korvausilma tulee tuuletusikkunoista, niin etenkin kevätaikaan ulkoa käsin tulee siitepölyä, katupölyä ja muita hiukkasia, kuten liikennepäästöjä. Ne tuovat monelle oireita, Ijäs muistuttaa.
Puhdas sisäilma on terveysteko!
- Huonon sisäilman huomaa: päätä särkee, silmiä kuivaa tai olo on tunkkainen. Aistisi siis kertovat, jos jokin on pielessä.
- Lämpötilamittari ja kosteusmittari ovat hyviä apuja ongelmien selvittämisessä, sillä liian kylmä, liian kuuma, liian kostea ja liian kuiva huoneilma aiheuttavat kaikki ongelmia.
- Huonelämpötilaa on hyvä seurata ympäri vuoden: Tämä on hyvä asia myös energiankulutuksen kannalta, sillä liian korkea lämmitys näkyy myös lompakossa.
- Hyvä sisäilman kosteusprosentti on lämmityskaudella 20–45 prosenttia. Jos epäilet, että huoneilma on liian kuivaa tai kosteaa, sen toteaminen mittarin avulla kannattaa ennen muihin toimiin ryhtymistä.
- Puhdista ilmanvaihtokanavat säännöllisesti, vaihda koneellisen ilmanvaihdon suodattimet ja huolla laitteitasi.
- Myös kemikaalikuorma heikentää sisäilmaa: valitse siis myrkyttömiä pesuaineita ja valitse kotisi materiaalit tarkasti. M1-luokitusmerkki kertoo, että tuote ei haise tai on vähäpäästöinen.