Kommentoi arvostelua

Olen omistanut lukemattomia 35mm linssejä, joista Canon 35/1.4L on aina ollut suosikkini kokonaisuutena, erityisesti samettisen bokehinsa (terävyysalueen ulkopuolelle jäävä epäterävä alue) vuoksi. Vaikka Zeiss 35/2.8 ei painikaan Canonin kanssa samassa sarjassa, voi sitä polttovälin ja piirron puolesta hyvin vertailla. Zeissin bokeh on kliininen, puhdas, todella pehmeä ja yksi parhaista koskaan näkemistäni, ja sitä tulee yllättävän paljon täyden kennon sensorille kuvatessa. Chromaa (sitä pinkkiä hohtoa) ei juurikaan synny, vääristymä on minimaalinen ja vinjetointi hyvin hallinnassa. Canon polkee himmennettynä samoilla viivoilla, mutta koko- ja painoero on tietysti valtava. Zeiss on höyhenen kevyt ja lähes pannukakku.

Zeiss on täysin terävä täydestä aukosta lähtien, joka ei toki ole yllätys, sillä valovoimaa ei ole valtavasti. Tästä syystä linssi on kovin aliarvostettu, eikä ole herättänyt juurikaan keskustelua internetissä. Valovoimaiset linssit yleensä keräävät kaiken huomion, mutta koska nykyiset sensorit kykenevät kuvaamaan yllättävän erottelukykyisiä kuvia jopa arvoilla ISO 6400, ei valovoima ole enää kaikki kaikessa. Jos olet tottunut ajattelemaan kuviasi niin, että saat pehmennettyä rajusti taustaa ja kuvaat F/1.2-F/1.4 -linsseillä, ei tämä linssi välttämättä ole sinun juttusi, vielä. Katukuvaaja löytää kuitenkin Zeissistä välittömästi sen hyvät puolet, eikä anna valovoiman puutteen haitata.

Linssin jälki on ehdottomasti yksi parhaita näkemiäni 35mm:ä ja suosittelen sitä vahvasti Sony A7:n kaveriksi. Jokaisen kuvaajan laukusta olisi aina hyvä löytyä yksi 35mm, ja Zeiss Sonnar 35/2.8 on linssi johon voi luottaa.