Demon's Souls (PS5)

Erittäin hyvä souls-peli. Erityismaininta siitä, että peli hyödyntää PS5:sen uutta teknologiaa todella hyvin, kuten DualSensen ominaisuuksia.

Grafiikat ja tunnelma oli aivan törkeän mahtavaa, suosittelen kovasti Souls veteraaneille sekä aloittelijoille!

Demon’s souls on yksi maailman parhaista peleistä, monestakin syystä. Alkuperäinen Demon’s souls julkaistiin Playstation 3 ja tässä arvostelen uutta Playstation 5 versiota. Olen kummatkin versiot pelannut läpi (platinum-tasolle). Mielestäni Playstation 5-versio on onnistunut kokonaisuus, koska se samanaikaisesti pysyy uskollisena edeltäjälleen, mutta tuntuu kuitenkin tavallaan uudelta peliltä. Suosittelen vahvasti.

Plussaa:

• PS5-ohjaimessa on kaiutin ja värinä joka on mukavasti synkronoitu pelin tapahtumiin, mikä elävöittää pelin huikeita kokemuksia.
• Pelihahmon kustomointiin (Character editor) on panostettu selvästi. Todella paljon parempi kun vanhassa PS3-pelissä.
• Upea PS5-grafiikka: Demon’s Souls vahvuus on aina ollut pelaajan immersio virtuaalisen maailmaan. Uudella grafiikalla, tämä immersio on entistä vahvempi.
• Pelikenttien sisällä ei ole välitallennuspisteitä (”bonfire”), joka mielestäni on hyvä asia. Se auttaa immersoitumaan peliin ja luo aidon avoimen maailman tuntuman!
• Peli on ”Open World”, eli voit itse päättää missä järjestyksessä eri alueet pelaa läpi. Kun aloitan pelin uudella hahmolla, tykkään aina vaihdella järjestystä, esim. jousipyssytyyppisellä hahmolla tykkään aloittaa ”Storm”-saarelta, kun taas assassin-tyyppisellä hahmolla lähden liikkeelle vankilatorni-maailmasta.
• Pelatessa ei tunnu siltä, että ohjaat hahmoa, vaan siltä, että olet itse hahmo. Demon’s Souls on tässä asiassa edelläkävijä.
• Multiplayer (vaatii PS+) vaikuttaa toimivan erittäin hyvin ja on koukuttavaa. Kaikki invaasiot meni heti läpi ja kun pelasin omassa maailmassa tuli reilusti invaasioita muilta pelaajilta.
  
  

Miinusta:

• World tendency-järjestelmä on nihkeä. Sitä olisi voinut parantaa.
• Musiikki (soundtrack) on epäonnistunut. Alkuperäisessä Demon’s Souls oli bossitaisteluita joihin saatiin lisää tunnelmaa ja draamaa musiikilla. PS5-version uusi musiikki ei sovi taisteluihin yhtä hyvin: kaikki on geneeristä epic-musiikkia. Tämä miinus jää toki uusiille pelaajille huomaamatta, kun ei tiedä paremmastakaan.

Souls pelien isona fanina koin tämän loistavana uudistuksena, joka ei erkane mekaniikallisesti alkuperäisestä kauas. Vaikken laittaisi tätä Dark Soulsin tai muita soulsborne pelejä korkeammalle pedistaalille, suosittelen silti suuresti pelaamaan Demon's Soulsia tutkimusmatkana näiden pelien juuriin. Tätä peliä kuitenkin vaivaavat muutamat ongelmat, joista omalla kohdalla koin isoimmaksi boss taistelut, jotka olivat mielestäni merkittävästi paremmin toteutettuja seuraavissa peleissä. Lyhyesti verrattaen, Dark Soulsin bossit ovat useimmiten kuin todella mutkikkaita lukkoja, joiden tiirikoiminen ja avaaminen oli merkittävän tyydyttävää. Usea Demon's Souls boss taas kontrastina tuntui ruosteiselta lukolta, jonka mieluummin avasin turhaantuneena sorkkaraudalla. Muutama taistelu on kuitenkin huikean näköinen, puhumattakaan pelin upeista grafiikoista yleisesti. Ottaen kuitenkin huomioon, että tämä on hyvin autenttinen uudelleentekeminen vuoden 2009 pelistä, arvostan kehittäjien panostusta tuoda alkuperäinen kokemus uudella maalilla uusille pelaajille.

Mikäli olet aivan ensikertalainen näihin peleihin, valmistaudu häviämään uudestaan ja uudestaan kunnes ylität itsesi. Näiden pelien vaikeus on maineensa vertainen ja tuo mukanaan usein samalla mitalla hienoja hetkiä ja seikkailuja tuntemattomaan. Sinua ei pidetä kädestä tai osoiteta oikeaan suuntaan. Olet aivan omillasi. Niin kauan kunhan näet omat virheesi ja opit niistä, nouset uudestaan ja päihität ne esteet jotka ennen tuntuivat liki mahdottomilta, tulet löytämään sekä Demon's Soulsista että sitä seuranneista peleistä jotakin todella erikoista, jota hyvin harva on osannut monistaa.

Yllätyin kuinka helppo ja lyhyt peli lopulta oli. Tai sitten olen vain jo niin hyvä näissä Soulsborneissa

Aikoinaan ohimennyt peli, joka ansaitsi enemmän kuin loppujen lopuksi sai Dark Soulsin jälkeen. Mukavaa vaihtelua "uusilla" jipoilla SoulsBorne-sarjaan. Loistava remake.

TODELLA vaikea peli, mutta samalla palkitseva. Tästä pelistä joko tykkää tai sitä vihaa...

Pelitunteja takana reilut 12h ja peli tuntuu edelleen ihan naurettavan vaikealta eikä etene yhtään.

Mitä enemmän kuolet sen vaikeammaksi peli menee.

Mikään ei silti voita sitä fiilistä kun pääsee vihdoin jonkun kentän läpi, kun on hakannut sitä monia tunteja!

ELI JOS TYKKÄÄT VAIKEISTA PELEISTÄ NII TÄÄ PELI SOPII SULLE TÄYDELLISESTI!

En suosittele tätä peliä. Liian vaikea ja ei mitään mahdollisuutta tallentaa peliä. En itse jaksanut kuin muutaman tunnin koittaa pelata ja pienestäkin virheestä kuolee ja peli alkaa alusta. Raivostuttavaa kerrassaan