Vanhasta rautaliedestä induktion maailmaanArvosana 4/5
Kokemuksia siirtyessä ikivanhan lieden levyjen vastuslämmityksestä induktiolieden kelojen aiheuttaman muuttuvan magneettikentän kattilan pohjaan aiheuttamien hysteresishäviöiden maailmaan. Toimintaperiaatteen muutos tuo mukanaan osan lieden eduista ja haitoista, minkä vuoksi määritelmä.
Lieden 'levyt' ovat hyvin nopeita ja tarkasti säädettäviä, koska lämpö tuotetaan suoraan kattilan pohjaan. Tästä johtuen kuitenkin toiminta on hyvin herkkä kattilan laadulle, varsinkin koska kattiloiden yleisin materiaali ruostumaton teräs ei ole magnetoituvaa. Levyn pohjaan on siksi lisättävä magnetoituva kerros, joka valmistajan selittelyn mukaan voi liikkuessaan aiheuttaa korkeataajuisen sirisevän äänen. Oman kokemukseni mukaan vanha Hackman sirisee pahiten, Opan Mari on paljon hiljaisempi ja hiljaisin on Fiskarsin Functional Form. Ilmiö kuuluu suuremmilla tehoilla, mutta ei kuitenkaan suurimmalla P -asetuksella. Mikä lie oikea syy?
Tehon säätöön on käytössä pyöritettävät nupit, joilla säätö on helppoa, tarkkaa ja nopeaa. Jos kuitenkin levyn kääntää nopeasti päälle, ei liesi huomaa koko toimenpidettä. Lisäksi liesi piippailee ärsyttävästi aina, kun tehoasetusta muuttaa tai tuuletin on lähdössä käyntiin tai sammumassa. Levyjen tehoarvot näkyvät varsin selkeästi toisin kuin induktioalueiden paikat, joita osoittavat viivat ovat varsin himmeitä. Käytännössä ei haittaa, vaikka kattila olisi vähän väärässä paikassa.
Äänettömään vanhaan rautalieteen tottuneen korvaan on tuulettimen ääni myös jonkin verran häiritsevä. Ääni ei synny ilmavirrasta, vaan johtuu tuulettimen pienestä tärinästä joka siirtyy runkoäänenä. Enpä ole moiseen kuluttajalaitteissa yleensä törmännyt.
50cm leveissä liesissä ei kuitenkaan ole kovin montaa vaihtoehtoa toisin kuin 10 senttiä leveämmissä. Keittiöremontti ei kuitenkaan innostanut.