Kodinkoneiden energiankulutus – keinot tehokkaaseen sähkölaskun pienentämiseen

Pyykinpesukoneen käyttöaste on hyvin erilaista lapsiperheissä, kahden hengen talouksissa ja yksin asuvilla. Lapsitalouksissa pyykkikone voi pyöriä joka päivä, kun taas kahden tai yhden aikuisen talouksissa yhdestä kolmeen kertaa viikossa. Lapsiperheissä voi olla vain vähän mahdollisuuksia säästää pyykkikoneen käyttökerroissa, mutta talouden koosta riippumatta on kannattavaa miettiä, milloin vaate tai muu tekstiili on oikeasti pesun tarpeessa. Jokainen pesukerta myös kuluttaa vaatetta, jolloin vaatteen käyttöikä lyhenee – kun peset pyykkiä vain todellisen tarpeen mukaan, säästät energiaa ja ehkäiset samalla tekstiilijätteen kertymistä.

Jos olet aikeissa hankkia uuden pesukoneen, koossa ei kannata tinkiä. Hankkimalla omaan talouteesi ja omiin tarpeisiisi sopivan pesukoneen saat siitä parhaan hyödyn irti niin energian kuin arjen pyörittämisen kannalta. Liian pientä konetta joutuu pyörittämään useammin, jolloin sähköä kuluu enemmän. Lisäksi pesukonevalmistajat ovat Matti Mustakankaan mukaan jo vuosia hyödyntäneet määräautomatiikkaa pesukoneissa – nykyaikaiset pesukoneet pesevät sen määrän pyykkiä, kuin sisällä on ja mitoittavat vedenoton, lämmityksen sekä pesuohjelman sen mukaan. Joten hankitpa sitten 7 tai 10 kg täyttömäärällä varustetun koneen, energiankulutus on samaa luokkaa.

Niissä talouksissa, joissa on kuivausrumpu, sen käyttötiheys mukailee pyykinpesukoneen käyttöä. Kaikkia vaatteita ei suositella kuivattavan kuivausrummussa, ja myös tässä kannattaa noudattaa tekstiilien pesuohjeita vaatteiden pitkäikäisyyden takaamiseksi.

Yleinen harhaluulo on, että kuivausrumpu on todellinen energiasyöppö, mutta Linus Lönnrothin mukaan lämpöpumpputekniikalla toimiva kuivausrumpu kuluttaa todellisuudessa vähemmän energiaa kuin pyykin kuivattaminen asunnon sisällä pyykkinarulla: ”Niissä on sisäinen lämmönkierto, jolloin laite ei lämmitä huonetta, vaan lämpö käytetään tehokkaasti pyykin kuivaamiseen”. Sen sijaan, ”jos laittaa huoneeseen pyykkiä pyykkinaurulle kuivumaan, lämpötila huoneessa viilenee ja huoneilma täytyy lämmittää uudestaan.” Vaikka lämpöpumppukuivausrummun energiankulutus siis näyttää paperilla korkealta, on se suhteutettava pyykkinarulla kuivaamiseen kuluvaan energiaan. Kondensoiva kuivausrumpu puolestaan päästää jonkin verran lämpöä karkaamaan. Energiatehokkainta olisi kuivattaa pyykit ulkona, mikä ei tietenkään ole kaikille tai kaikkina vuodenaikoina mahdollista.

Astianpesukoneen käyttötiheyteen vaikuttaa luonnollisesti niin taloudessa asuvien ihmisten määrä kuin tiskikoneen kokokin. Pieneen 45 cm leveään tiskikoneeseen mahtuu astioita reippaasti vähemmän kuin 60 cm leveään, joten pienen tiskikoneen käyttäjät saattavat joutua pyöräyttämään tiskit koneella kerran päivässä, kun taas isompi kone pyörisi samassa taloudessa ehkä 2–3 kertaa viikossa. Oli kyseessä sitten pieni tai iso tiskikone, kannattaa sitä mieluummin käyttää useammin kuin täyttää se kerralla liian täyteen – liian täyteen ahdettu tiskikone pesee astiat huonommin, jolloin samoja astioita voi joutua pesemään useampaan kertaan.

Astianpesukonevalmistajat ovat kehitelleet erilaisia energiaa säästäviä mekanismeja laitteisiinsa. Linus Lönnroth mainitsee esimerkiksi Boschin kehittämän Zeolith-kuivauksen: ”Kone ottaa lämpöä talteen pesun aikana ja käyttää sitä kuivaukseen, jolloin kuivaukseen ei kulu niin paljoa sähköä”. Jotkut astianpesukonemallit puolestaan avaavat luukun automaattisesti pesuohjelman päätteeksi, ja hyödyntävät huoneilmaa astioiden kuivaamiseen.

Kotikokkailu koostuu usein joko uunin ja keittotason samanaikaisesta tai vuorottaisesta käytöstä. Joissakin talouksissa kaikki kokataan liedellä ja toisissa taas uuni on pääasiallinen ruoan kypsentämisen väline. Kokkasitpa sitten liedellä tai uunilla, on niihin kuluva energia joka tapauksessa edullisempaa, kuin jatkuva ravintolassa syöminen tai noutoruoan tilaaminen.

Varsinaisen keittotason, jota myös liesitasoksi kutsutaan, kulutusta on hankala laskea, joten käsittelemme liesitasoja vain yleisellä tasolla. Liesitason energiankulutukseen vaikuttaa sen tyyppi – mitä nopeammin liesitaso toimii, sitä energiatehokkaampi se on. Induktiolevy on nopeampi kuin keraaminen keittotaso, saati sitten valurautalevyt. Valtion kestävän kehityksen yhtiön, Motivan mukaan induktiolevy säästää sähköä edellä mainittuihin verrattuna jopa 10–20 %. Tehokkaampaan lämmönsiirtoon vaikuttaa myös kattiloiden ja pannujen pohjien sekä liesitason puhtaus.

Kylmälaitteet ovat päällä jatkuvasti, joten toisin kuin muiden kodinkoneiden kohdalla, käyttökertoja vähentämällä et tee säästöjä. Pääasiassa kylmälaitteet ovat kuitenkin niin energiatehokkaita, ettei niiden päällä pitäminen vuositasolla tunnu merkittävästi lompakossa, etenkään nykyaikaisten kylmälaitteiden tapauksessa.

Kylmälaitteissa parhaat säästöt energiankulutukseen saatkin aikaiseksi vaihtamalla ikivanhat laitteet uusiin. Muutaman vuoden vanhat kylmälaitteet ovat energiatehokkuudeltaan suunnilleen samaa luokkaa kuin nyt myytävät laitteet, mutta yli 10 vuotta vanhoissa laitteissa kulutus on jo aivan eri tasolla, ja se kasvaa koko ajan. ”Jos laite on vaikka 10 vuotta vanha, energiankulutus alkaa nousta käyttöiän myötä”, Mustakangas sanoo. Esimerkiksi tiivisteiden hapertuminen vaikuttaa Mustakankaan mukaan suuresti energiankulutukseen, joten vanhojen kylmälaitteiden energiankulutus voi olla jopa kaksin- tai kolminkertaista ostohetkeen verrattuna. Lisäksi 10 vuotta vanhojen laitteiden energiatehokkuus on jo ostohetkellä ollut aivan eri tasolla kuin nykyään myytävissä laitteissa, sillä laitevalmistajat innovoivat jatkuvasti uusia, energiatehokkaampia ratkaisuja.